RATAMOVERKKOPERHONEN
•
ATALIA • HEATH FRITILLARY • Melitaea athalia
DNA-tutkimusten
perusteella on ratamoverkkoperhosta erotettu uusi laji Melitaea
celadussa, josta on käytetty myös tieteellistä
nimeä nevadensis. Nämä keskikokoiset lajit ovat
ulkoisesti samanlaisia. Italiasta on määritetty molempia lajeja,
mutta tarkkaa tietoa niiden levinneisyyksistä Italiassa ei ole. Sardiniasta
molemmat lajit puuttuvat. Ratamoverkkoperhosen ulkonäkö vaihtelee
suuresti, kahta ihan samalaista tuskin löytää. Tyypillisimpiä
tuntomerkkejä ovat yläpuolten tumman kuvioituksen voimakkuus,
etusiipien yläpuolten oranssin reunatäplän iso koko saarakkeessa
S3 ja takasiipien alapuolten reunatäplien ja reunajuovan samanvärisyys.
Italiassa elävät myös lähilajit tummaverkkoperhonen
(M.diamina), lounaanverkkoperhonen (M.deione),
niittyverkkoperhonen (M.britomartis),
alppiverkkoperhonen (M.varia), lännenverkkoperhonen
(M.parthenoides) ja tädykeverkkoperhonen
(M.aurelia). Tummaverkkoperhosta ja alppiverkkoperhosta lukuunottamatta
nämä lajiit elävät vain maan Pohjois- ja luoteisosissa.
Ratamoverkkoperhonen elää varsin yleisenä rehevillä
niityillä, metsien, peltojen ja teiden reunamilla yleensä yhtenä
pitkään lentävänä sukupolvena. Toukat elävät
tädykkeillä (Veronica), maitikoilla (Melampyrum)
ja ratamoilla (Plantago).
|