ITALIAN PÄIVÄPERHOSIA

PURJEPERHONEN I.podalirius VÄLIMERENRITARI P.alexanor RITARIPERHONEN P.machaon KORSIKANRITARI P.hospiton
PIKKUAPOLLO P.mnemosyne
ISOAPOLLO P.apollo
KIRJOAPOLLO Z.polyxena ITALIANKIRJOAPOLLO Z.cassandra HEINÄHIIPIJÄ H.morpheus AFRIKANPAKSUPÄÄ G.pumilio VÄLIMERENPAKSUPÄÄ G.nostrodamus PIIPPOPAKSUPÄÄ O.sylvanus VALKOTÄPLÄPAKSUPÄÄ H.comma LAUHAHIIPIJÄ T.lineola
LUPPUKIRJOSIIPI S.sertorius KORSIKANKIRJOSIIPI S.therapne MALVAKIRJOSIIPI C.alceae
TUPSUKIRJOSIIPI C.floccifera
METSÄHIIPIJÄ E.tages
VALEKIRJOSIIPI P.malvoides
ISOKIRJOSIIPI P.carthami
VYÖKIRJOSIIPI P.sidae
NIITTYKIRJOSIIPI P.armoricanus TUMMAKIRJOSIIPI P.alveus
RINNEKIRJOSIIPI P.foulquieri RUUSUKIRJOSIIPI P.onopordi VIRNAPERHONEN L.sinapis SITRUUNAPERHONEN G.rhamni
KLEOPATRA G.cleopatra LOUNAANKELTAPERHONEN C.alfacariensis ETELÄNKELTAPERHONEN C.crocea PIHLAJAPERHONEN A.crataegi IDÄNSINAPPIPERHONEN P.edusa KAALIPERHONEN P.brassicae NAURISPERHONEN P.rapae ETELÄNNAURISPERHONEN P.mannii LANTTUPERHONEN P.napi KORSIKANMARMORISIIPI E.insularis AROAURORAPERHONEN E.ausonia AURORAPERHONEN A.cardamines IDÄNAURORAPERHONEN A.damone NOPPAPERHONEN H.lucina PURPPURAKULTASIIPI L.alciphron IDÄNKULTASIIPI L.thersamon PIKKUKULTASIIPI L.phlaeas TUMMAKULTASIIPI L.tityrus KANGASPERHONEN C.rubi
JALAVAOPSASIIPI S.w-album TÄPLÄNOPSASIIPI S.spini
ETELÄNNOPSASIIPI S.acaciae VÄLIMERENSINISIIPI L.pirithous VAELLUSSINISIIPI L.boeticus PELARGONIASINISIIPI C.marshalli PAATSAMASINISIIPI C.argiolus SARDINIANSINISIIPI P.barbagiae LÄNNENHARJUSINISIIPI P.baton VIRNASINISIIPI G.alexis
KANNUSSINISIIPI C.argiades
PIKKUSINISIIPI C.minimus KORSIKANSINISIIPI P.bellieri RINNESINISIIPI P.argyrognomon NIITTYSINISIIPI C.semiargus PUNATÄPLÄSINISIIPI A.agestis KAUNOSINISIIPI L.bellargus LOISTOSINISIIPI P.escheri VALEHOHTOSINISIIPI P.thersites HOPEASINISIIPI P.amandus TURKOOSISINISIIPI P.dorylas HOHTOSINISIIPI P.icarus RANSKANVIIRUSINISIIPI P.dolus 
SAMETTIVIIRUSINISIIPI P.ripartii
HELMIHOPEATÄPLÄ I.lathonia
MARMORIHOPEATÄPLÄ B.daphne
KEISARINVIITTA A.paphia
KORSIKANHOPEATÄPLÄ F.elisa
KETOHOPEATÄPLÄ F.adippe
PURSUHOPEATÄPLÄ B.euphrosyne
OHDAKEPERHONEN V.cardui
AMIRAALI V.atalanta
NEITOPERHONEN A.io
NOKKOSPERHONEN A.urticae
KORSIKANNOKKOSPERHONEN A.ichnusa
ETELÄNLIUSKAPERHONEN P.egea
LIUSKAPERHONEN P.c-album
KIRSIKKAPERHONEN N.polychloros
SURUVAIPPA N.antiopa
PILKKUVERKKOPERHONEN M.didyma
ALGERIANVERKKOPERHONEN M.aetherie
KAUNOKKIVERKKOPERHONEN M.phoebe
TÄPLÄVERKKOPERHONEN M.cinxia
RATAMOVERKKOPERHONEN M.athalia
NOKKAPERHONEN L.celtis
SILOMONARKKI D.chrysippus
SULTTANIPERHONEN C.jasius
LUHTANIITYPERHONEN C.oedippus
KELTANIITTYPERHONEN C.pamphilus
KORSIKANNIITTYPERHONEN C.corinna
KIRJONIITTYPERHONE C.arcania
TÄPLÄPAPURIKKO P.aegeria
TUMMAPAPURIKKO L.maera
SARDINIANPAPURIKKO L.paramegaera
RUOSTEPAPURIKKO L.megera
RUUTUPERHONEN M.galathea
ITALIANRUUTUPERHONEN M.arge
SISILIANRUUTUPERHONEN M.pherusa
NUMMIHEINÄPERHONEN H.statilinus
KORSIKANHEINÄPERHONEN H.neomiris
ISOHEINÄPERHONEN H.fagi
HIETAHEINÄPERHONEN H.semele
ITALIANHEINÄPERHONEN H.blachieri ETELÄNHEINÄPERHONEN H.aristaeus
NAPOLINHEINÄPERHONEN H.neapolitana
SISILIANHEINÄPERHONEN H.leighebi
PONZANHEINÄPERHONEN H.sbordonii
VYÖHEINÄPERHONEN B.circe
KIRJOHEINÄPERHONEN C.briseis
LOUNAANHÄRÄNSILMÄ P.cecilia
KELTAHÄRÄNSILMÄ P.tithonus
TUMMAHÄRÄNSILMÄ M.jurtina
SARDINIANHÄRÄNSILMÄ M.nurag
METSÄNOKIPERHONEN E.ligea

MUITA ITALIAN JA ALPPIEN PÄIVÄPERHOSIA

TÄPLÄNOPSASIIPI • SATIRIO DELLO SPINCERVINO • BLUE-SPOT HAIRSTREAK • Satyrium spini

Täplänopsasiipi on pieni melko yleinen päiväperhonen, joka ei tummanruskeita yläpuoliaan koskaan näytä. Sen siipien alapuolet ovat myös tummanruskeat, ja sillä on sininen neliönmuotoinen täplä takasiipien alapuolten takareunalla. Eniten laji muistuttaa myös Italiassa tavattavia tummanopsasiipeä (S.ilicis), lounaannopsasiipeä (S.esculi) ja seuraavaa lajia etelännopsasiipeä (S.acaciae). Lounaannopsasiipeä tavataan Italiassa vain Länsi-Alppien alueella, kun taas tummanopsasiipi ja etelännopsasiipi elävät lähes koko maan alueella. Täplänopsasiipi on lennossa kesä-elokuussa. Sen voi bongata kuivalta kukkulaiselta pensaikkoalueelta, metsänreunamalta tai pellonreunalta. Täplänopsasiipi on usein pitkän aikaa paikoillaan kukalla tai pensaan lehdellä, jolloin sen valokuvaaminen on helppoa. Toukat elävät yleensä paatsamilla (Rhamnus) ja joskus oratuomella (Prunus spinosa) tai kärsimyskruunulla (Paliurus).