PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

HARRASTUS

TUTKIMUS

TÄPLÄPAKSUPÄÄ Hesperia comma

Täpläpaksupää tunnetaan myös valkotäpläpaksupäänä. Sen pohjoinen alalaji catena lentää loppukesästä Suomessa vain Annjalonjin kivirakka-alueen yläpuolella olella kapeaa niittyvyöhykkeellä. Perhonen käy ahkerasti kukilla välillä paahteisilla kivillä leväten. Paikka on luonnonsuojelualuetta, jossa ei saa ilman lupaa liikkua. Myös itse perhonen on rauhoitettu. Naaraalta puuttuu etusiipien yläpinnoilta musta koirassuomujuova. Löysimme lajia kesällä 2005 Norjasta Skibottsdalenista läheltä Suomen rajaa. Vuosina 2017 ja 2019 oli täpläpaksupäitä paikalla runsaasti. Sen seurassa lenteli ratamoverkkoperhosia, ketosinisiipiä ja metsänokiperhosia. Toukat elävät lampaannatalla ja muilla heinillä.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Pohjois-Norja 7/17 PO, 2.Pohjois-Norja 7/17 PO, 3.Pohjois-Norja 7/17PO, 4.Sveitsi 7/07 PO, 5.Pohjois-Norja 7/19 PO, 6. Enontekiö 6/90 PO, 7.Pohjois-Norja 7/19 PO