PÄIVÄPERHOSET

TUNTURIKIRJOSIIPI

SUOKIRJOSIIPI

KELTATÄPLÄHIIPIJÄ

MUSTATÄPLÄHIIPIJÄ

TÄPLÄPAKSUPÄÄ

RITARI

VIRNAPERHONEN

AURORA

KAALIPERHONEN

LANTTUPERHONEN

NAURISPERHONEN

SUOKELTAPERHONEN

TUNTURIKELTAPERHONEN

LAPINKELTAPERHONEN

PIKKUKULTASIIPI

LOISTOKULTASIIPI

KETOKULTASIIPI

VIHERNOPSASIIPI

PAATSAMASINI

KETOSINI

JUOLUKKASINI

TUNDRASINI

RUSKOSINI

NIITTYSINI

HOHTOSINI

ORVOKKIHOPEATÄPLÄ

ANGERVOHOPEATÄPLÄ

RÄMEHOPEATÄPLÄ

PURSUHOPEATÄPLÄ

NIITTYHOPEATÄPLÄ

PUROHOPEATÄPLÄ

TUNTURIHOPEATÄPLÄ

SUOHOPEATÄPLÄ

TUNDRAHOPEATÄPLÄ

POHJANHOPEATÄPLÄ

MUURAINHOPEATÄPLÄ

RAHKAHOPEATÄPLÄ

KÄÄPIÖHOPEATÄPLÄ

LAPINVERKKOPERHONEN

RATAMOVERKKOPERHONEN

AMIRAALI

OHDAKEPERHONEN

NOKKOSPERHONEN

SURUVAIPPA

METSÄPAPURIKKO

KELTANIITTYSILMÄ

SARAIKKONIITTYSILMÄ

METSÄNOKIPERHONEN

LAPINNOKIPERHONEN

RUIJANNOKIPERHONEN

SUONOKIPERHONEN

KAIRANOKIPERHONEN

RÄMEKYLMÄNPERHONEN

SARAKYLMÄNPERHONEN

PALJAKKAKYLMÄNPERHONEN

SUURHARVINAISUUDET

HARRASTUS

TUTKIMUS

TUNTURIKIRJOSIIPI Pyrgus andromedae

Tunturikirjoasiipí on pienikokoinen tumma perhonen, jota tavataan vain Käsivarren Lapin pohjoisosassa. Kanta on vahvin Saanan lounaisrinteessa kalkkimuodostelman eli Lipan läheisyydessä. Alue on luonnonsuojelualuetta, jonne ei saa mennä ilman lupaa. Harvakseltaan lajia on löydetty myös Kilpisjärven seudun muilta tuntureilta. Tunturikirjosiipi on lennossa Lapin kesän alkupuolella kesä-heinäkuussa kivirakoilla ja rinneniityillä. Alavilla mailla sitä ei ole. Lajin paras tuntomerkki on takasiipien alapintojen takaosan huutomerkki-kuvio. Lento on nopeaa; perhosen seuraaminen ja valokuvaaminen ovat vaikeaa. Toukka elää lapinvuokolla. Oheiset biotooppikuvat on otettu Abiskossa Ruotsissa, missä perhonen myös elää.

LEVINNEISYYS

Kuvatiedot: 1.Kilpisjärvi 7/10 PO, 2.Kilpisjärvi 7/05 PO, 3.Abisko7/17 PO, 4. Kilpisjärvi 7/05 PO, 5.Abisko7/17 PO, 6.Kilpisjärvi 7/07 PO, 7.Kilpisjärvi 7/90 PO